Putkeen menee

Usein kysyttyä

Kysymys 1. Mikä on vesiosuuskunta?

Vastaus: Vesiosuuskunta on yhdyskunnan vesihuollosta huolehtiva vesihuoltolain tarkoittama vesihuoltolaitos, kun siinä on liittyneenä 50 asukasta tai sen vuorokaudessa kuluttama vesimäärä tai tuottama jätevesimäärä on vähintään 10 m3. Edellistä pienemmät vesiosuuskunnat tai vesihuoltoa varten perustetut yhtymät eivät ole vesihuoltolain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia. Vesiosuuskunnan omistavat ja sitä hallitsevat vesiosuuskunnan jäsenet. Osuuskunnan voi perustaa yksi  tai useampi jäsen. Osuuskunta harjoittaa taloudellista toimintaa jäsentensä hyväksi tuottaen asiakkailleen vesihuoltopalveluja (myy vettä ja vastaanottaa jätevettä). Vesihuoltopalveluiden järjestäminen haja-asutusalueella on yleistä osuuskuntapohjaisesti.

Kysymys 2. Onko minun kiinteistöni pakko liittyä vesiosuuskuntaan?

Vastaus: Vesihuoltolaitoksen vahvistetulla toiminta-alueella asuvien ihmisten on oikeus saada laitoksen vesihuoltopalveluja ja toisaalta myös velvollisuus käyttää niitä. Kunta vahvistaa toiminta-alueet vesihuoltolain mukaisesti. Toiminta-alueen sisällä olevalla kiinteistöllä on liittymisvelvollisuus, josta voi kuitenkin halutessaan hakea vapautusta.

Kysymys 3. Voiko liittymisvelvollisuudesta saada vapautusta?


Vastaus:
Voi saada. Vapautusta haetaan kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Vapautuksen saamisen edellytyksenä on yleensä se, että kiinteistön omat vesihuoltojärjestelmät ovat asianmukaisessa kunnossa tai vesihuoltopalveluiden tarve on muutoin vähäinen. Esimerkiksi kiinteistöllä asuvien ikä ei ole  vesihuoltolaissa tarkoitettu vapautusperuste.

Kysymys 4. Mihin liittymismaksujen suuruus perustuu?

Vastaus: Osuuskunta määrittelee itse perimänsä liittymismaksun suuruuden. Siihen vaikuttavat: rakennetun/rakennettavan verkoston kustannukset, liittyjämäärä, rakentamiseen saadut/saatavat yhteiskunnan tuet jne. Vesihuoltolaki määrittää mm., että vesihuollosta perittävät maksut tulee olla sellaisia, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle ja niiden tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset.

Kysymys 5. Mitkä ovat vesiosuuskuntien välisten sulautumisen suurimmat edut?

Vastaus:
Toiminnaltaan samankaltaisten vesiosuuskuntien yhdistämisellä voidaan saavuttaa useita etuja: hallinnollisten päällekkäisyyksien poistuminen, verkostojen ja laitosten käytön tehostaminen, sekä keskitetyn toiminnan aikaan saamat kustannussäästöt.

Kysymys 6. Onko vesijohto, paineviemäri ja valokuitukaapeli mahdollista asentaa samaan kaivantoon?

Vastaus: On mahdollista, kun huomioidaan niiden mahdollinen huoltotarve. Valokuitua ei välttämättä kannata asentaa samaan syvyyteen kuin vesi- ja viemäriputkistoja.  Mitä enemmän on asennettavia johtoja ja kaapeleita, sitä enemmän myös kaivanto levenee, mutta yhteisrakentamisessa saavutetaan kuitenkin yleensä merkittäviä kustannusetuja. Joissakin tapauksissa on järkevää sijoittaa esimerkiksi tienalituksiin varausputkia valokuidun myöhempää rakentamista ajatellen.

Kysymys 7. Tuleeko vesiosuuskunnan hakea toiminta-alueen vahvistus kunnasta?

Vastaus: Kyllä. Vesihuoltolaki edellyttää toiminta-alueen määrittämistä sellaiselle alueelle, jolla vesihuoltolaitoksen on tarpeellsita huolehtia vesihuollosta. Kunta hyväksyy alueellaan toimivan vesilaitoksen toiminta-alueen, kun ensin on kuullut vesilaitosta ja alueen kiinteistönomistajia asiasta.

Kysymys 8. Onko vesiosuuskunnan asiakkaaksi mahdollista liittyä ilman, että liittyy osuuskunnan jäseneksi?

Vastaus:
On oltava mahdollisuus. Tällöin vesiosuuskunta on palveluntuottaja, jolta voi ostaa tarvittavat palvelut kuten kunnalliselta vesilaitokselta.

Kysymys 9. Voiko vesiosuuskunta periä liittyjältä liittymismaksun verottomana? Milloin?

Vastaus:
Voi. Kun osuuskunnan säännöissä liittymismaksu on kirjattu siirto- ja palautuskelpoiseksi, jolloin liittymismaksusta ei tule suoritettavaksi arvonlisäveroa. Osuuskunnan jäsenellä on oikeus siirtää liittymismaksulla saadut edut kiinteistön luovutuksen yhteydessä uudelle omistajalle tai haltijalle, ja että liittymismaksu palautetaan, jos osuuskunnan palvelujen käyttö lakkaa kiinteistöllä pysyvästi rakennusten poistuessa käytöstä ja liittymissopimus irtisanotaan. Huom! Siirtokelpoisista, mutta ei-palautuskelpoisista liittymismaksuista on suoritettava arvonlisävero.

Kysymys 10. Kuka osuuskunnissa osuuskuntalain mukaan päättää  esimerkiksi liittymähinnoista?

Vastaus:
  Hinnoista ym. liiketoimintaan liittyvistä päätöksistä päättää yleensä osuuskunnan hallitus, mutta myös osuuskunnan kokous voi päättää niistä, jos niin on osuuskunnan säännöissä  määrätty.

Putkeen menee! - hanke
Hankepäällikkö
Petri Kurki, puh. 050 354 8753
petri.kurki@maveplan.fi
www.maveplan.fi